Risto Niemi-Pynttärin siteerausvimmaa

Vavilov ja ensimmäisen siemenpankin hurja synty 1921

Kaikkien aikojen ensimmäinen siemenpankki perustettiin Neuvostoliitossa 1921 Leningradiin Nikolai Vavilovin toimesta. Myöhemmin juuri tämä pankki siirrettiin Huippuvuorille, periustaksi varsinaisesti globaalille siemenpankille. Vavilov oli ensimmäisiä geneetikkoja, hän keräsi mahdollisimman monipuolista hyötykasvien siemenvalikoimaa. Vavilovia sanotaan biodiversiteetin pioneeriksi, vaikka hän keskittyi alueeseen, josta näyttää nykyään tulleen täydellinen vastakohta luonnonkasvien diversiteetille. Hän edisti teollista maataloustuotantoa Neuvostoliitossa, kestävistä lajikkeista oli…
Peter Sloterdijk: Tulen lahjasta globaaliin öljynpottoon

Pyrotekniikka poikkeaa pyromaniasta siinä että tilanne on hallinnassa. Filosofi Peter Sloterdijk kutsuu vallitsevaa egergiataloutta pyrotekniikaksi. Näin hän liittyy öljyn kriitikoihin ja kiinnittää huomion tulen ja polttamisen teknologaan. Öljy on dynamo, miljoonissa pienissä polttokammioissa räjähtelevä tuli, pyrotekniikan ihme. 1700 -luvulla alkaneen kehityksen myötä siitä on nyt tullut koko maailmaa hallitseva energia, talousjärjestelmää pyörittävä voima, kuten Sloterdjik…
Puiden inhimillistämisestä arvosteltu Peter Wohlleben tuo nyt enemmän tiedettä esille

Peter Wohlleben kertoo yhden pyökin elämäntarinan syskuussa 2024 julkaistussa kirjassaan ”Buchenleben”. Hänen perustamansa metsäkeskus on ikivanhan pyökkimetsän reunalla, Saksan länsirajalla. Wershofenin kylän alueella hän hoitaa ekologisesti paikallisia metsäalueita. Suomessa hyvin tunnettu ”Puiden salattu elämä” (2016) sisältää myös pyökkiä koskevia jaksoja. Eräs sellainen liittyy vanhan pyökin kantoon. Wohlleben huomasi, että tuo kanto oli elossa vielä vuosia…
Kun hakkuuaukoilla taimia istuttanut Suzanne Simard löysi kuusen ja koivun yhteistyön

Suzanne Simard kertoo Finding the Mother Tree (2021) elämäkerrassaan, että yksinkertaiset metsänistutustyöt Kanadassa olivat syy, miksi hän päätyi tutkimaan puiden ja sienirihmastojen suhteita. Hän huomasi mitä hakkuuaukoilta katoaa – metsäpohjan rimastot. Hän huomasi myös, että sienten rihmastot mahdollistavat lähes uskomattomalta kuulostavan yhteistyön – kuusen ja koivun ravintoaineiden vaihdon. Opiskelijana, hankkiessaan tuloja metsänistutuksesta, hänen tehtävänään oli…
Kuilun partaalla järjettömyys voimistuu

Katastrofaaliset metsäpalot ja tulvakatastrofit eivät merkitse yleistä järkiintymistä. Näemme sen nyt: mitä pahemmin ilmastokriisi iskee, sitä raaempaa on ilmastopolitiikan taantuminen. Tätä paradoksia pohtii Die Zeitissa Berdt Uldrich (ohessa tiivistelmä). Jotain tuttua on tällaisessa kehityksessä, jossa tosiasioiden kieltäminen voimistuu vähintään samaa tahtia kuin uhkat kasvavat. Tämä on mahdollista koska faktat ovat muuttuneet mielipiteiksi. Kun alkaa tapahtua,…
Tunteet, kuohut ja Englannin virrat

Luontokirjailija Amy-Jane Beer on intohimoinen jokien tutkija ja meloja. Hänen ystävänsä Katen traaginen kuolema Rawthey-joella uudenvuodenpäivänä 2012 lopetti Beeriltä koko harrastuksen pitkäksi aikaa. Katen kajakki kaatui koskessa ja jäi ylösalaisin kivien väliin. Amy-Jane Beer, THE FLOW, Rivers, Water and Wildness: (2022): ”Lakelandin jyrkkiin naapureihinsa verrattuna Howgill Fells muodostuu sulavista kukkuloista. Siellä ne levittäytyvät Lune- ja…
Vaimon kuoleman jälkeen mies löytää hänet maan alta, tryffeleiden tuoksusta

ESSEE – RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Kyse on tryffelikärpäsistä. Kulkiessaan Provencen maaseudulla tammien ja muiden lehtipuiden alla sienestäjistä hienoin etsii tietyn lajin hyönteisparvia, tryffelikärpäsiä jotka pysyttelevät tryffelikohdan yllä. Tryffelikärpäset elävät symbioosissa tryffelirihmaston kanssa ja munivat kohtaan, josta tryffeleitä löytyy. Tryffeleistä sanotaan, että niiden tuoksu ja maku kertoo siitä, miten voimakas on tryffelin tahto tulla syödyksi. Tietää, ei-tiedä ja…
Miksi ilmastokriisiä on vaikea kerronnallistaa ?

Amitav Ghosh on kirjailija Intiasta, hänen ilmastoaiheisia romaanejaan ei ole suomennettu, mutta TV-dokkareissa hänet saattaa nähdä Gangesin rannalla pohtimassa tilannetta. The Great Derangement -esseeteoksessaan Ghosh käsittelee omalta kohdaltaan sitä, miksi hän ei ole onnistunut käsittelemään omaa pyörremyrsky -kokemustaan romaanissa. Ghosh joutui tällaisen myrskyn keskelle Delhissä 17.3.1978, kuolleita oli yli 30 ihmistä, eläimistä puhumattakaan. Ghosh kuvaa,…
Suru, toipuminen ja pienvesistö

Viivasuoran ojan muuttaminen ja ennallistaminen mutkittelevaksi puroksi on tietysti teko veden ja vesielämän puolesta. Vielä enemmän näitä tekoja tehtäisiin, jos niihin voisi samalla liittää voimakkaita tunteita. Muisto, suru, rakkauden osoitus. Ben Goldsmith menetti onnettomuudessa tyttärensä ja ajautui kriisiin, kunnes löysi lohtua puron ja lampien ennallistamisesta. Onnettomuus oli sattunut heidän kesäasuntonsa pihassa. Ja vaikka asunnolle meneminen…
Puola, Ukraina ja vehnän historia

RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Viljan historiaa ja merkitystä Ukrainan ja Puolan suhteissa tunnetaan huonosti, väittää tutkija Dorota Jagoda Michalska esseessään To Follow the Grain – referaatti tuosta tekstistä. Vilja -rahti Ukrainasta Eurooppaan jämähti tammikuussa 2024 Puolan rajalle. Ukrainalle muuten varsin solidaarinen Puola on kieltänyt viljan tuonnin, ja puolalaiset viljelijät puolustavat omien satojensa myyntiä. Samat viljelijät tarjosivat aluksi…