Kategoria: Luonto

Talouskuusta ennen oli romanttinen kuusi

JUHLA…… Joulkuusen historiasta läytyy jo enteitä nykyisestä luonnonmetsien västymisestä talousmetsien tieltä. Varsinkin Saksassa joulukuusi – Tannebaum – on peräisin etelä-saksalaisista ikimetsistä. 1700-luvun lopulla aatelisto arvosti tätä tannekuusta, otti sen joulupuukseen, eli liitti vanhan puurituaalin kristilliseen juhlaan. Aiemmin kuusen tuominen pihaan – tai jopa sisälle – oli metsän palvonnan merkki, ja sellaisena joulukuusi toimii yhä. Kun…
Mullistava yksinkertaisuus laittaa uusiksi erikoistaidot

HUMAANI.….. Ihmisen universaalius – onko se jotain yksinkertaista joka yhdistää mitä erilaisempia ihmisolentoja ? Vaikka ihmisiä on monenlaisia, niin että puhe yhdestä ihmislajista kuulostaa typistävältä. Vaikka biologisesti, kaikki ne jotka voivat lisääntyä keskenään lasketaan samaan lajiin. Silti kulttuurievoluutio moninkertaistaa ilmisten erot: jos joskus on kuviteltu yksi ihmisen muotti, niin enää sitä ei ole. Tiedetään kielten…
Hyödyttömyys synnyttää humaanin olennon

HUMAANI …… Jos evoluutio kehittyy kuin puu, jonka oksat jakautuvat ja erikoistuvat. Silloin linnut, materiat, nisäkkäät, hyönteiset kehttyvät kukin tavallaan, mutta aina ympäristöön sopeutuen. Joskus uskomattoman. Yhä erikoistuneemmat lajit haarautuvat elämän puun ympärille. Luontoon huonosti sopeutunut ihminen on mukana tässä kuviossa, heikkona oksana. Se ei haro minnekään vaan pikemminkin roikkuu kuin johdonpätkä. Tarkemmin katsottuna sen…
Erikoistumaton ihminen

HUMAANI…… Nykyään – evoluution toisella kierroksella – uuden ajan ihminen palaa vesille ja nousee ilmaan ja hänellä näyttää olevan joskus kalan joskus linnun kykyjä. Raskas teknologia jää tämän evoluution sivuraiteille, rekkoineen, laivoineen ja lentokoneineen. Kuin dinosaurukset ne jyräävät yhä, mutta kun joku liitää lentovarjolla ilmassa. Toinen on hankkinut räpylät ja matkustaa veden alla. Näyttää kuin…
Ihmisen geneettinen köyhyys

HUMAANI…… Kummallista, miten varhaisessa vaiheessa ihmislajin geenipohjainen erikoistuminen hiipui. Kävi niin että ihmisestä ei kehittynytkään luonnon rikkain olento, ei alkuunkaan. Silti todistelun tarve on ollut jatkuvaa, aivan kuin ihmisen köyhyys voisi paljastua. Arveltiin, että ihminen on olennoista rikkain, jos ei geneettisesti, niin ainakin kehittymässä sellaiseksi teknologian avulla. Vaikka luonnon ehdoilla monet eläimet menestyvät paremmin, niin…
Näin hedelmät ovat auttaneet meitä kädellisiä kehittymään.

HUMAANI…… Kun otat omenan, teet sen mitä omenan laji odottaa. Me kädelliset emme olleet aina yhteistyössä puussa kasvavien hedelmien kanssa. Kuvio on ikuinen: ne tarjoavat meille suussa sulavaa hedelmää, kunhan me levitämme niiden siemeniä. Sen sijaan, että puhuttaisiin kahdesta itsekkäästä pyrkimyksestä – syömisestä ja kasvien lisääntymisestä – onkin syytä puhua sopimuksena. Koska me emme halua…
Ensimmäisen siemenpankin hurja synty 1921

KASVIT.….. Kaikkien aikojen ensimmäinen siemenpankki perustettiin Neuvostoliitossa 1921 Leningradiin Nikolai Vavilovin toimesta. Myöhemmin juuri tämä pankki siirrettiin Huippuvuorille, periustaksi varsinaisesti globaalille siemenpankille. Vavilov oli ensimmäisiä geneetikkoja, hän keräsi mahdollisimman monipuolista hyötykasvien siemenvalikoimaa. Vavilovia sanotaan biodiversiteetin pioneeriksi, vaikka hän keskittyi alueeseen, josta näyttää nykyään tulleen täydellinen vastakohta luonnonkasvien diversiteetille. Hän edisti teollista maataloustuotantoa Neuvostoliitossa, kestävistä lajikkeista…
Tunteet, kuohut ja Englannin virrat

Luontokirjailija Amy-Jane Beer on intohimoinen jokien tutkija ja meloja. Hänen ystävänsä Katen traaginen kuolema Rawthey-joella uudenvuodenpäivänä 2012 lopetti Beeriltä koko harrastuksen pitkäksi aikaa. Katen kajakki kaatui koskessa ja jäi ylösalaisin kivien väliin. Amy-Jane Beer, THE FLOW, Rivers, Water and Wildness: (2022): ”Lakelandin jyrkkiin naapureihinsa verrattuna Howgill Fells muodostuu sulavista kukkuloista. Siellä ne levittäytyvät Lune- ja…
Vaimon kuoleman jälkeen mies löytää hänet maan alta, tryffeleiden tuoksusta

ESSEE – RISTO NIEMI-PYNTTÄRI Kyse on tryffelikärpäsistä. Kulkiessaan Provencen maaseudulla tammien ja muiden lehtipuiden alla sienestäjistä hienoin etsii tietyn lajin hyönteisparvia, tryffelikärpäsiä jotka pysyttelevät tryffelikohdan yllä. Tryffelikärpäset elävät symbioosissa tryffelirihmaston kanssa ja munivat kohtaan, josta tryffeleitä löytyy. Tryffeleistä sanotaan, että niiden tuoksu ja maku kertoo siitä, miten voimakas on tryffelin tahto tulla syödyksi. Tietää, ei-tiedä ja…