risto niemi-pynttäri
LUONTO JA HUMANISMI
-
Autiotalojen avaaminen eläimille
Villieläimet maaseudun autiotaloissa? Seitsemisen vuotta sitten Kai Fagerströmin valokuvat hätkähdyttivät: kun asumus kylmenee, sinne saattaa asettua näätä tai kettu. Kyllä. Minäkin tiedän metsäkämpän, jonka alla on asunut niin monta kettupolvea, että paikka tuntuu jo kuuluvan niille. Voidaanko tyhjiä taloja, navettoja ja latoja muuttaa sellaisiksi, joihin moninaiset eläimet voivat asettua. Peloton ja utelias suhtautuminen siihen, mikä…
-
Taitava editoija – Fellinger
KIRJOITTAMINEN Kuka oli Raimund Fellinger? Hän oli itävaltalaisten Thomas Bernhardin ja Peter Handken kustannustoimittaja Suhrkamp -kustantamosta. Oli Bernhardin luulotaudit ja katkeruus, oli Hankden serbinationalistiset provokaatiot – Fellinger pyrki ohjaamaan tolkun piiriin niinkin vaikeita persoonia, kuin nuo olivat. Der Standardin artikkeli (12.9.20) Raimund Fellingeristä esilukijana, joka tunsi rytmiä, sanastoa ja klangia myöten sen, mitä oli ”Bernhard-tyyli”…
-
Universaali hengitys, jota kasvit opettavat
Hengittäminen, se että keuhkot saavat ilmaa, oli seikka joka sai filosofi Michael Marderin ajattelemaan kasveja. Niitä, jotka ovat erittäneet sen hapen, jota tarvitsemme. Onko siis filosofialla annettavana olennainen henkäys vegetaarisen olemisen ymmärtämiseen? Marder puhuu hengityksestä, koska me jaamme maailmaa ja elämme hengittämällä kuten kasvitkin. Venäläissyntyinen Michael Marder oli lapsena allergikko, ja keväinen siitepöly merkitsi hänelle…
-
Romantiikka, vaeltaminen, mieli ja Wordsworth
Mitä on luonnosta vieraantuminen? Ulkoilmaelämän katoamista, elämää irrallaan vuodenaikojen rytmistä, luonnon kokemista ulkopuolisena ? William Wordsworthin (1770-1850) runous tunnetaan romantiikan ajan vaellusrunoutena. Niiden säkeisiin tallentuivat kävelyretket Englannin järvialueella. Vuoret, niityt ja järvimaisemat ovatkin hänen pitkien, kertovien runojensa kehys, vaihtelevat säätilat ja niiden ytimessä kamppailu luotoyhteyden menettämistä vastaan. Wordsworthin kokemus luonnossa on nykyään hieman tuttu ja…
-
Kasvien filosofia ja Heidegger
Paljon on käsitelty Martin Heideggerin poliittista sekaantumista natsisaksan ideologiaan. Hänen ympäristöfilosofiastaan löytyy jälkiä romanttisesta orgaanisuusperiaatteesta, josta voidaan vetää joitain yhteyksiä Blut und Boden ideologiaan. Käsitys, että ihmisen ajattelu ja taide olisi syntyisin kotoisesta maaperästä, ekologisesta systeemistään, on tämän mallin nykyversio. Mutta Heideggerille kotiseutu ja maaperä ovat elämäntavan kysymyksiä – ajattelu ja taide eivät kuitenkaan ole…
-
Polut, Macfarline Old Ways
Tunnetuimpiin brittiläisiin luontokirjailijoihin kuuluvan Robert Macfarlanen Old ways, the journey on Foot (2012) on vanhoja kinttupolkuja seuraileva esseeromaani. Se on trilogian viimeinen, aiemmin ilmestyivät Mountains of the Mind, A History of a Fasicnation (2003) ja The Wild Places (2007). Macfairlanen uusin teos on Underland: A Deep Time Journey (2019). Macfarlanen Old Ways kertoo poluista ja…
-
Gaston Bachelard ja kuvittelun materiaalisuus
Tilan poetiikassaan Gaston Bachelard antautui kuvittelemaan hyviä tiloja, ihmisten pesimispaikkoja, asumuksia, joissa sisäiset mielentilat ja ulkoiset paikat yhdistyvät. Ne yhdistyivät monin, ihmeellisin, ja inspiroivin tavoin. Myös suomalaiset lukijat olivat vaikuttuneita siitä, miten Tilan poetiikka (2003) vei lukijansa mökkeihin, kellareihin, vinteille, nurkkauksiin tai luonnon paikkoihin. Samalla Bachelardin filosofista metodia – aktiivisen mielikuvituksen työtä – pidettiin romanttisena…
-
Hyvä ja tyylikäs kirjoittajan jakamana ethoksena
KIRJOITTAMINENAristoteleen määrittelemänä ethos on pyrkimystä siihen, mikä on hyvää, oikeaa ja tavoiteltavaa. Ethos, jossa ei ole samaa rajoittavaa tehtävää kuin moraalilla, on lähellä mielihyvää – sen kultuvointia ja jakamista. Siksi voidaan ajatella, että kirjoittajan ja lukijan jakama hyvän teoksen kokemus liittyy ethokseen: se on jotain, mihin kirjoittaja pyrkii ja minkä hän jakaa toivomiensa lukijoitten kanssa.…
-
KUVITTELU voi tuntua hankalalta romaanin kanssa
Lukemisen tapahtuman suurin vaikuttaja on lukijan oma repertuaari – eli se, kuinka tulkintataidot ovat kehittyneet. Mitä lukija tietää esimerkiksi romaanimuotoisesta kirjasta, ja kuinka siihen osataan suhtautua fiktiona, eikä sitä pidetä dokumenttina. Lukijat tietävät yleensä, että a) fiktio ei kerro suoraan todellisista tapahtumista, b) ja he tietävät että silti lukemisesta saa kokemuksia, joilla on suhde todellisuuteen.…
Got any book recommendations?