risto niemi-pynttäri

LUONTO JA HUMANISMI

  • Taitava editoija – Fellinger

    Taitava editoija – Fellinger

    Kuka oli Raimund Fellinger? Hän oli itävaltalaisten Thomas Bernhardin ja Peter Handken kustannustoimittaja Suhrkamp -kustantamosta. Oli Bernhardin luulotaudit ja katkeruus, oli Hankden serbinationalistiset provokaatiot – Fellinger pyrki ohjaamaan tolkun piiriin niinkin vaikeita persoonia, kuin nuo olivat. Der Standardin artikkeli (12.9.20) Raimund Fellingeristä esilukijana, joka tunsi rytmiä, sanastoa ja klangia myöten sen, mitä oli ”Bernhard-tyyli” ja…

  • Universaali hengitys, jota kasvit opettavat

    Universaali hengitys, jota kasvit opettavat

    Hengittäminen, se että keuhkot saavat ilmaa, oli seikka joka sai filosofi Michael Marderin ajattelemaan kasveja. Niitä, jotka ovat erittäneet sen hapen, jota tarvitsemme. Onko siis filosofialla annettavana olennainen henkäys vegetaarisen olemisen ymmärtämiseen? Marder puhuu hengityksestä, koska me jaamme maailmaa ja elämme hengittämällä kuten kasvitkin. Venäläissyntyinen Michael Marder oli lapsena allergikko, ja keväinen siitepöly merkitsi hänelle…

  • Romantiikka, vaeltaminen, mieli  ja Wordsworth

    Romantiikka, vaeltaminen, mieli ja Wordsworth

    Mitä on luonnosta vieraantuminen? Ulkoilmaelämän katoamista, elämää irrallaan vuodenaikojen rytmistä, luonnon kokemista ulkopuolisena ? William Wordsworthin (1770-1850) runous tunnetaan romantiikan ajan vaellusrunoutena. Niiden säkeisiin tallentuivat kävelyretket Englannin järvialueella. Vuoret, niityt ja järvimaisemat ovatkin hänen pitkien, kertovien runojensa kehys, vaihtelevat säätilat ja niiden ytimessä kamppailu luotoyhteyden menettämistä vastaan. Wordsworthin kokemus luonnossa on nykyään hieman tuttu ja…

  • Kasvien filosofia ja Heidegger

    Kasvien filosofia ja Heidegger

    Paljon on käsitelty Martin Heideggerin poliittista sekaantumista natsisaksan ideologiaan. Hänen ympäristöfilosofiastaan löytyy jälkiä romanttisesta orgaanisuusperiaatteesta, josta voidaan vetää joitain yhteyksiä Blut und Boden ideologiaan. Käsitys, että ihmisen ajattelu ja taide olisi syntyisin kotoisesta maaperästä, ekologisesta systeemistään, on tämän mallin nykyversio. Mutta Heideggerille kotiseutu ja maaperä ovat elämäntavan kysymyksiä – ajattelu ja taide eivät kuitenkaan ole…

  • Polut, Macfarline Old Ways

    Polut, Macfarline Old Ways

    Tunnetuimpiin brittiläisiin luontokirjailijoihin kuuluvan Robert Macfarlanen Old ways, the journey on Foot (2012) on vanhoja kinttupolkuja seuraileva esseeromaani. Se on trilogian viimeinen, aiemmin ilmestyivät Mountains of the Mind, A History of a Fasicnation (2003) ja The Wild Places (2007). Macfairlanen uusin teos on Underland: A Deep Time Journey (2019). Macfarlanen Old Ways kertoo poluista ja…

  • Gaston Bachelard ja  kuvittelun materiaalisuus

    Gaston Bachelard ja kuvittelun materiaalisuus

    Tilan poetiikassaan Gaston Bachelard antautui kuvittelemaan hyviä tiloja, ihmisten pesimispaikkoja, asumuksia, joissa sisäiset mielentilat ja ulkoiset paikat yhdistyvät. Ne yhdistyivät monin, ihmeellisin, ja inspiroivin tavoin. Myös suomalaiset lukijat olivat vaikuttuneita siitä, miten Tilan poetiikka (2003) vei lukijansa mökkeihin, kellareihin, vinteille, nurkkauksiin tai luonnon paikkoihin. Samalla Bachelardin filosofista metodia – aktiivisen mielikuvituksen työtä – pidettiin romanttisena…

  • Hyvä ja tyylikäs kirjoittajan jakamana ethoksena

    Hyvä ja tyylikäs kirjoittajan jakamana ethoksena

    Aristoteleen määrittelemänä ethos on pyrkimystä siihen, mikä on hyvää, oikeaa ja tavoiteltavaa. Ethos, jossa ei ole samaa rajoittavaa tehtävää kuin moraalilla, on lähellä mielihyvää – sen kultuvointia ja jakamista. Siksi voidaan ajatella, että kirjoittajan ja lukijan jakama hyvän teoksen kokemus liittyy ethokseen: se on jotain, mihin kirjoittaja pyrkii ja minkä hän jakaa toivomiensa lukijoitten kanssa.…

  • Kokemattoman lukijan elämykset romaanin kanssa

    Kokemattoman lukijan elämykset romaanin kanssa

    Lukemisen tapahtuman suurin vaikuttaja on lukijan oma repertuaari – eli se, kuinka tulkintataidot ovat kehittyneet. Mitä lukija tietää esimerkiksi romaanimuotoisesta kirjasta, ja kuinka siihen osataan suhtautua fiktiona, eikä sitä pidetä dokumenttina. Lukijat tietävät yleensä, että a) fiktio ei kerro suoraan todellisista tapahtumista, b) ja he tietävät että silti lukemisesta saa kokemuksia, joilla on suhde todellisuuteen.…

  • Lukijan keskittyminen uhkaa herpaantua

    Lukijan keskittyminen uhkaa herpaantua

    Sven Birkerts: Changing the Subject, Art and Attention in the Internet Age (2015) Keskittymiskyky on heikentymässä radikaalisti digitaalisen maailmanajan koittaessa, monenlaiset seikat tekevät keskittyneestä lukemisesta mahdotonta. Sven Birkerts – lukemisen aikakauden loppua käsittelevän The Gutenberg Elegies -teoksen kirjoittaja – palaa seuraavassa teoksessa samoihin teemoihin. Birkert pohtii mm. syventyneeseen lukemiseen liittyvän huomiokyvyn heikkenemistä. Changing the Subjekt…

  • Kukka on houkutin

    Kukka on houkutin

    Emmanuele Coccia: The Life of Plants, A Metaphysics of Mixture 2017 Kasvi on paikallaan, siitä puuttuu liike ja toiminta. Harva kasvi on kuitenkaan itseriittoinen, se tarvitsee etäällä olevaa toista elämän jatkumiseen. Hedelmöittyäkseen myös kasvi yhtyy ja sekoittuu jossain kauempana olevaan toiseen. Kukka houkuttelee luokseen, vetää puoleensa ja hankkii näin kosketuksen etäällä olevaan hedelmöittäjään. Eläimet liikkuvat…

Got any book recommendations?