risto niemi-pynttäri
LUONTO JA HUMANISMI
-
Kasvien filosofia ja Heidegger
Paljon on käsitelty Martin Heideggerin poliittista sekaantumista natsisaksan ideologiaan. Hänen ympäristöfilosofiastaan löytyy jälkiä romanttisesta orgaanisuusperiaatteesta, josta voidaan vetää joitain yhteyksiä Blut und Boden ideologiaan. Käsitys, että ihmisen ajattelu ja taide olisi syntyisin kotoisesta maaperästä, ekologisesta systeemistään, on tämän mallin nykyversio. Mutta Heideggerille kotiseutu ja maaperä ovat elämäntavan kysymyksiä – ajattelu ja taide eivät kuitenkaan ole…
-
Polut, Macfarline Old Ways
Tunnetuimpiin brittiläisiin luontokirjailijoihin kuuluvan Robert Macfarlanen Old ways, the journey on Foot (2012) on vanhoja kinttupolkuja seuraileva esseeromaani. Se on trilogian viimeinen, aiemmin ilmestyivät Mountains of the Mind, A History of a Fasicnation (2003) ja The Wild Places (2007). Macfairlanen uusin teos on Underland: A Deep Time Journey (2019). Macfarlanen Old Ways kertoo poluista ja…
-
Gaston Bachelard ja kuvittelun materiaalisuus
Tilan poetiikassaan Gaston Bachelard antautui kuvittelemaan hyviä tiloja, ihmisten pesimispaikkoja, asumuksia, joissa sisäiset mielentilat ja ulkoiset paikat yhdistyvät. Ne yhdistyivät monin, ihmeellisin, ja inspiroivin tavoin. Myös suomalaiset lukijat olivat vaikuttuneita siitä, miten Tilan poetiikka (2003) vei lukijansa mökkeihin, kellareihin, vinteille, nurkkauksiin tai luonnon paikkoihin. Samalla Bachelardin filosofista metodia – aktiivisen mielikuvituksen työtä – pidettiin romanttisena…
-
Hyvä ja tyylikäs kirjoittajan jakamana ethoksena
Aristoteleen määrittelemänä ethos on pyrkimystä siihen, mikä on hyvää, oikeaa ja tavoiteltavaa. Ethos, jossa ei ole samaa rajoittavaa tehtävää kuin moraalilla, on lähellä mielihyvää – sen kultuvointia ja jakamista. Siksi voidaan ajatella, että kirjoittajan ja lukijan jakama hyvän teoksen kokemus liittyy ethokseen: se on jotain, mihin kirjoittaja pyrkii ja minkä hän jakaa toivomiensa lukijoitten kanssa.…
-
Kokemattoman lukijan elämykset romaanin kanssa
Lukemisen tapahtuman suurin vaikuttaja on lukijan oma repertuaari – eli se, kuinka tulkintataidot ovat kehittyneet. Mitä lukija tietää esimerkiksi romaanimuotoisesta kirjasta, ja kuinka siihen osataan suhtautua fiktiona, eikä sitä pidetä dokumenttina. Lukijat tietävät yleensä, että a) fiktio ei kerro suoraan todellisista tapahtumista, b) ja he tietävät että silti lukemisesta saa kokemuksia, joilla on suhde todellisuuteen.…
-
Lukijan keskittyminen uhkaa herpaantua
Sven Birkerts: Changing the Subject, Art and Attention in the Internet Age (2015) Keskittymiskyky on heikentymässä radikaalisti digitaalisen maailmanajan koittaessa, monenlaiset seikat tekevät keskittyneestä lukemisesta mahdotonta. Sven Birkerts – lukemisen aikakauden loppua käsittelevän The Gutenberg Elegies -teoksen kirjoittaja – palaa seuraavassa teoksessa samoihin teemoihin. Birkert pohtii mm. syventyneeseen lukemiseen liittyvän huomiokyvyn heikkenemistä. Changing the Subjekt…
-
Kukka on houkutin
Emmanuele Coccia: The Life of Plants, A Metaphysics of Mixture 2017 Kasvi on paikallaan, siitä puuttuu liike ja toiminta. Harva kasvi on kuitenkaan itseriittoinen, se tarvitsee etäällä olevaa toista elämän jatkumiseen. Hedelmöittyäkseen myös kasvi yhtyy ja sekoittuu jossain kauempana olevaan toiseen. Kukka houkuttelee luokseen, vetää puoleensa ja hankkii näin kosketuksen etäällä olevaan hedelmöittäjään. Eläimet liikkuvat…
-
Logos on siemenessä
Emmanuelle Coccia, The Life of Plants, A Metaphysics of Mixture (2017) Siemen on suunnitelma, jonka tavoitteena on idusta lähtevä kasvu ja lopulta kasvin tuleminen omaksi itsekseen, oman pyrkimyksensä mukaisesti. Kasvi löytää itsensä kunhan on. Kasvi toteuttaa siemenessä olevan ohjelmansa, kuten sanotaan. Tai siemen sisältää kasvin idean, siemenessä on sielu, kuten vanhalla kielellä puhutaan. Se,…
-
Kylmä sää, depressio, kaupunki
Phenomenology of the Winter-City (2016) teoksessa Abraham Akkerman käsittelee filosofisesti ongelmia, joihin moderni kaupunki-konsepti on ajautunut levitessään kylmille ja lumisille alueille. Lähtökohtana on talvisten säätilojen, mentaalihistorian ja kaupunkielämän rinnastaminen. Lähtökohta on selvästi ilmastokriisin fenomenologiaa. Mutta teos ei oikein vastaa otsikkoonsa. Varsinkin jos lukija hakee, kuten minä, analyysiä lumisista kaupungeista. Lähteistö viettää enemmän kohti urbaania mentaalihistoriaa,…
-
Jean-Luc Nancy: Adoraatio
Adoraatiolla on sysäyksensä. Jokin kauneus, joka tarjoutuu lähes huomaamattomana ja useimmiten jääkin huomaamatta. Tuota sysäystä voi ajatella havahtumisena, ihailuun heräämisenä, hetkenä jolloin ihme, ihmettely ja ihailu täyttää mielen. Se on hetki, jolloin kohde ei ole vielä hahmotettu, eikä nimetty – ei millään tavalla haltuun otettu. Sen tietää, mutta siitä ei voi olla varma. Ihmetyksen kohde…
Got any book recommendations?