Kategoria: Kirjoittaminen
-
Vita Sackville-West ja the Garden (1946)
Matkustajat ajattelevat usein Virginia Woolfia vieraillessaan Englannin Kentissä, Sissinghurstin puutarhassa. Syksyn vieraille puutarhaa hoitaneesta Vita Sackville-Westistä, näytetään rakettimaisena loistava Red Hot Poker. Hänen The Garden -runoelmassa Red hot poker kuvataan harlekiinimaiseksi outoudeksi, josta harva pitää: ”A harlequin that some may overlook”. Kyseessä on soihtulilja eli rakettikukka, oranssista punaiseen muuttuva väripommi. Sen ulkonäössä on harlekiinin pellehuumoria.…
-
Tositarinan häilyvä muisti (Siri Hustvedt)
”Hyväksyn muistamiseni kuvitteellisuuden” sanoo Hustvedt esseessään ”Tositarinasta”. Ovatko tosipohjaiset tarinat kuitenkaan täysin tosia? Ihmisen muistiin ei voi täysin luottaa. Muistin kaksi muotoa, omaelämäkerrallinen ja episodinen muisti ovat häilyviä. Kirjoittaja ei voi olla varma muistikuvistaan vaikka pyrkisi puhumaan totta. Muistikuvat nousevat nykyhetkeen sellaisina kuin miltä ne nyt vaikuttavat, millaisina niitä nyt tarvitaan. Myöhemmin vaikutelma voi muuttua…
-
Faktat, faktisuus – Maggie Nelson esseestä
Faktat ovat tosiasioita, ne ovat luotettavaa tietoa, ne ovat varmoja havaintoja, ne voivat olla määrällisiä tai laadullisia. Faktisuus puolestaan on ihmisen laadullinen suhde häntä koskeviin faktoihin. Vaikka tunteet eivät kerro faktoista – ne voivat olla myös väärinkäsityksiä – niin ihmiselle itselleen tietyn tunnetilan välittämä käsitys asioitten tilasta on sillä hetkellä faktuaalinen. Se tuntuu todelta, olennaista…
-
Taitava editoija – Fellinger
Kuka oli Raimund Fellinger? Hän oli itävaltalaisten Thomas Bernhardin ja Peter Handken kustannustoimittaja Suhrkamp -kustantamosta. Oli Bernhardin luulotaudit ja katkeruus, oli Hankden serbinationalistiset provokaatiot – Fellinger pyrki ohjaamaan tolkun piiriin niinkin vaikeita persoonia, kuin nuo olivat. Der Standardin artikkeli (12.9.20) Raimund Fellingeristä esilukijana, joka tunsi rytmiä, sanastoa ja klangia myöten sen, mitä oli ”Bernhard-tyyli” ja…
-
Polut, Macfarline Old Ways
Tunnetuimpiin brittiläisiin luontokirjailijoihin kuuluvan Robert Macfarlanen Old ways, the journey on Foot (2012) on vanhoja kinttupolkuja seuraileva esseeromaani. Se on trilogian viimeinen, aiemmin ilmestyivät Mountains of the Mind, A History of a Fasicnation (2003) ja The Wild Places (2007). Macfairlanen uusin teos on Underland: A Deep Time Journey (2019). Macfarlanen Old Ways kertoo poluista ja…
-
Hyvä ja tyylikäs kirjoittajan jakamana ethoksena
Aristoteleen määrittelemänä ethos on pyrkimystä siihen, mikä on hyvää, oikeaa ja tavoiteltavaa. Ethos, jossa ei ole samaa rajoittavaa tehtävää kuin moraalilla, on lähellä mielihyvää – sen kultuvointia ja jakamista. Siksi voidaan ajatella, että kirjoittajan ja lukijan jakama hyvän teoksen kokemus liittyy ethokseen: se on jotain, mihin kirjoittaja pyrkii ja minkä hän jakaa toivomiensa lukijoitten kanssa.…
-
Kirjoittaminen mielen taitona
Luovasta mielikuvituksesta voi kehittyä kyky, joka yhdessä muitten mentaalisten kykyjen kanssa auttaa nuorta hahmottamaan mahdollisuuksia tilanteissa, joissa tavanomaiset ratkaisut eivät riitä. Kirjoittamisen oppiminen on samalla keskittymiskyvyn ja ajattelun oppimista. Kirjoittaminen on opeteltava taito, alussa tekninen, mutta sisäistyessään siitä tulee hyvää rutiinia. Siitä kehittyy mielen tapa (habits of mind) joka ulottuu laajemmalle, kuin vain kirjoittamisen alueelle.…
-
Havahtumisia, notaatteja (Peter Handke)
Peter Handke (-42) on kirjoittanut viime vuodet vain kynällä muistikirjoihin. Takana on valtava kirjoituskonetuotanto, romaaneita, runoutta, draamaa ja esseitä. Muistikirjoihin palaaminen on hänellä ennen kaikkea havaintoihin ja huomioihin, sekä lukemiseen ja keskusteluihin liittyvien ajatusten kirjaamista. Hetkistä ja silmänräpäyksellisistä kokemuksista Handke on kirjoittanut aina. Hänen ensimmäinen suomennoksensa Puhtaan kokemisen hetki (1979) viittasi jo tuohon mahdottomaan yritykseen…
-
Kirjoittaminen mieli kädessä
Risto Niemi-Pynttäri (esseeluonnos) Kun mietitään kirjoittamista mielen hallinnan keinona, huomio kiinnittyy siihen, ajattelet kirjoittaessasi, ei siihen minkä tasoista kirjoitusta saat aikaan. Kirjoittaminen hidastaa levotonta mieltä, se on meditaation sukua. Voisi sanoa, että huomio siityy paperista kynään ja käteen joka kirjoittaa. Jos käden ja mielen välille luodaan yhteys, niin kirjoittavan käden pitää olla liikkeessä samalla tavalla…