Teoksen kokoinen julkisuus. Mitä on teoksen kokoinen julkisuus, ja kuinka sellaisesta voidaan puhua, yleisjulkisuuden ohessa? Michael Werner tekee merkittävän avauksen tähän suuntaan kehitellessään teoriaa siitä, mitä olisi poeettisesti julkinen.

Synkät ajat ja julkinen elämä. Arendt pohtii, mitä tehdä kun julkinen sekaannus kasvaa. Mielipideilmastot elävät omia synkiä aikojaan, nostavat mielikuvia pahantahtoisista yleisöistä, joiden armoille ei kannata jättäytyä.

Digitaalinen dementia. Ulkoinen muisti näyttää olevan pitkän kehityslinjan tulos. Muistin ulkoistaminen teksteihin tai arkistoihin voi vapauttaa aivomme joko laiskotteluun tai olennaisten asioiden ajateluun.

Omissa mietteissä viestittely. Tekstittely tunteiden vallassa voi tapahtua hyvinkin harvakseltaan. Silti toinen voi olla hyvin intensiivisesti mielessä koko ajan.  Harvakseltaan lähtevät viestit ovat vain jäävuoren huippu siitä sisäisestä dialogista, jota henkilö käy. Näin Henry James Naisen muotokuva -romaanissa kuvasi Isabellen mietteitä sinä iltana, kun tämä oli jättänyt miehensä.

Sosiaalinen julkisuus vai kirjoittamaan vetäytyminen.  Kun Henry Jamesin novellia ”Private life” 1893, lukee sosiaalisen median aikana, aihe tuntuu tutulta koska kirjailija ei malta jättää ravintolaseuruetta ja poistua kirjoittamaan.

Draamallisuus, teatraalisuus ja somekiistat. Verkkoalueiden elämässä on draamallisia piirteitä, jotka eivät tunnu sopivan yhteen sen sosiaalisten piirteiden kanssa. Mitä sanottavaa Hannah Arendtilla olisi somen teatterillisuuksista ? Sen, että some on näyttämö, joka muuttaa jokaisen kommentin pieneksi showksi tai performanssiksi.

Walter Benjamin ja julkisuus. ”Arendt tarkastelee Benjaminia hahmona, joka ei sopinut sen ajan julkisuuteen – siis älymystön ja filosofien aikalaiskeskusteluun. Benjamin nousi kuuluisuuteen vasta kuolemansa jälkeen. Arendt ei hyväksy käsitystä, että Benjamin olisi ollut ”edellä aikaansa” sillä kuuluisuus on sosiaalinen ilmiö.”

Humaanius, humanismi ja julkinen elämä. ”Arendt, jonka julkisuusteoria perustui vapauden käsitteelle, käsittelee huonoa julkisuutta vasta. Men in the Dark Times –esseissä.”

Vapaus ja virtuositeetti ”Kysymys vapaudesta verkon julkisissa tiloissa herättää mielikuvia joko yksilön mielivaltaisuudesta tai algoritmeistä vapauden tilalla. Arendt tarjoaa kuitenkin pitkään ja huolellisesti kehitellyt käsitteet vapauden mahdollisuuksien työstämiseksi sinne, missä sitä ei näyttäisi olevan”.

Vapaa toiminta, luovuus ja Arendt. ”Jos luovaa työtä ei tuoda julki eikä näytetä maailmalle, silloin jää kätketyksi se vapaus mikä luovuuteen kuuluu.”

Julkinen, ilmenevä, Arendt. ”Ennen kuin julkinen sektori, julkinen talous rajataan pois tässä käytetyn käsitteen piiristä on huomattava niiden yhteinen alkuperä. Kaikille avoin ”öffentlichkeit”, julkisena ilmenevä.

Kirjoittaminen ja julkinen käänne. ”Julkisen ilmaisun ydin on lyhyesti sanottuna: tuntemattoman puoleen kääntyminen ilman pyrkimystä tutustua. Julkinen ilmaisu ei ole tutuille tarkoitettu, vaan se suuntautuu kohti niitä, jotka eivät tunne sinua”.