risto niemi-pynttäri
LUONTO JA HUMANISMI
-

Synkät ajat ja julkinen elämä
UUSJULKISUUS Puhe synkistä ajoista vahvistaa itse itseään jukisilla alueilla. Ei ole sattuma, että yhteiskunnalliset kriisit ja julkisen keskustelun kriisit ovat saman aikaisia ja sekoittuvat toisiinsa. Pakolaisten kohtelu ja keskustelukumppaneiden kohtelu verkossa ovat synkkien aikojen merkkejä, niin että samanaikaisesti kun ongelmat kasvavat niin myös sekaannus kasvaa. Men in Dark Times, Hannah Arendtin esseevalikoima vuodelta 1968, keskittyy…
-

Ylistys on konsensuksen vahvistus
Ylistys, gloria ja valta kuuluvat yhteen. Poliittiset uudenvuoden katsaukset ovat usein tyyliltään ylistyksiä. Vaikka ylistys on kristinuskon perua varsinaisesti se toimii vasta politiikassa. Jumalan ylistys kirkossa on hänen valtansa vahvistusta. Myös modernina aikana vallan merkit ovat yleensä kätkössä, eivätkä ne nykyajan rituaaleissakaan ilmene kuin peitetysti. Silti rituaalit ovat usein rutiinimaiselta vaikuttavia vallan osoituksia. Myös ylistys…
-

Gloria, mielenrauha ja valta (Agamben)
En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan, mä etsin taivaan valoa… ja mieltä jaloa …. jumalan sanan valoa ….niin köyhän niin kuin rikkaankin … jos sieluin kirkastuu… Avainsanat tuossa Sylvian joululaulussa asettavat vastakkain ulkoisen ja sisäisen kirkkauden. Tuon laulun ydinsanoista koostuu kuitenkin kokonaisuus ja sommitelma sille mistä asiassa on kyse, kun tarkastellaan hieman perusteellisemmin teologiaa,…
-

Kuva ja sana
KUVITTELU Lev Vygotsky osoittaa nuorten mielikuvitusta käsittelevässä artikkelissaan ”Imagination and creativity of the adolescent”, (The Vygotsky Reader 1994) miten keskeinen merkitys kuvan ja sanan yhteispelillä on siinä, että kuvittelukyky kehittyy. Kasvatustieteen klassikko, Vygotsky kästittelee mielikuvitusta nuoruuspsykologian ei sosiaalisen konstruktivismin kannalta, hän keskittyy kiinnostavalla tavalla visuaalis-verbaaliseen dynamiikkaan tässä kehityksessä. Mielikuvitus – Imagination, Einbildungskraft –…
-

Kirjoittaminen mielen taitona
KIRJOITTAMINEN ja KUVITTELU Luovasta mielikuvituksesta voi kehittyä kyky, joka yhdessä muitten mentaalisten kykyjen kanssa auttaa nuorta hahmottamaan mahdollisuuksia tilanteissa, joissa tavanomaiset ratkaisut eivät riitä. Kirjoittamisen oppiminen on samalla keskittymiskyvyn ja ajattelun oppimista. Kirjoittaminen on opeteltava taito, alussa tekninen, mutta sisäistyessään siitä tulee hyvää rutiinia. Siitä kehittyy mielen tapa (habits of mind) joka ulottuu laajemmalle, kuin…
-

Fanitus, kriisit, nuoruus
KUVITTELU Kulttuuripsykologinen analyysimenetelmä. Julianin tarina on pop-bändi Manic Street Prayers pop-bandin vaikutuksesta. Sekä analyysi, kuinka musiikkikokemukset muuntuvat symbolisiksi resursseiksi. Tällä tavalla media ja mielikuvitus liittyvät mielestäni yhteen. Tania Zittoun on käsitellyt mielikuvitusta symbolisena resurssina, joka on olennainen nuoruuden murroksista selviytymisen kannalta. Hänen haastattelemansa nuoret kertovat musiikin, kirjallisuuden vaikutuksesta murrosvaiheissa. Zittoun analysoi nuorten kertomuksista…
-

Nuoruus, media, mahdollisuudentaju
KUVITTELU Nuoruus on klassisessa psykologiassa ollut se toinen – lapsuutta seurannut – toinen mahdollisuus selviytyä (Erikson 1975). Näiden kahden mullistuksen on katsottu luovan psyykkistä perustaa kriiseistä selviämiselle. Nykyään tätä toisen mahdollisuuden elämänvaihetta muuttaa se, että valmista aikuisuutta ei enää ole. Milloin nuoruus loppuu, vaikka elämänmuutoksen eivät lopukaan? Kriisit ja romahdukset, mutta myös uudistuminen,…
-

Luovuuden ja haaveilun ero
KUVITTELU Psykonalyysin klassikko D.G. Winnicottin Play and Reality (1971) tarkastelee luovuutta eräänä leikkimisen synnyttämänä taitona. Lapsi hakeutuu leikkimään tietylle turvalliselle välialueelle, siihen mikä ei ole aivan totta, mutta ei täysin kuvitelmaakaan. Hänellä on lelu, obekti, joka ei myöskään ole aivan totta mutta konkreettisempi kuin kuvitelma. Winnicottin objekti-teoria on erityisen hedelmällinen luovuuden ymmärtämisessä siksi,…
-

Teoksen kokoinen julkisuus
UUSJULKISUUS Mitä on teoksen kokoinen julkisuus, ja kuinka sellaisesta voidaan puhua, yleisjulkisuuden ohessa? Michael Werner tekee merkittävän avauksen tähän suuntaan kehitellessään teoriaa siitä, mitä olisi poeettisesti julkinen. Tässä yhteydessä poeettinen viittaa luovaan ja ei-konventionaaliseen kielenkäyttöön sekä teokseen, joka ilmestyessään avaa oman julkisen alueensa. A public is a space of discourse organized by nothing other than…
Got any book recommendations?