risto niemi-pynttäri
LUONTO JA HUMANISMI
-
Nuoruus, kuvittelun resurssit ja media
Nuoruus on klassisessa psykologiassa ollut se toinen – lapsuutta seurannut – toinen mahdollisuus selviytyä (Erikson 1975). Näiden kahden mullistuksen on katsottu luovan psyykkistä perustaa kriiseistä selviämiselle. Nykyään tätä toisen mahdollisuuden elämänvaihetta muuttaa se, että valmista aikuisuutta ei enää ole. Milloin nuoruus loppuu, vaikka elämänmuutoksen eivät lopukaan? Kriisit ja romahdukset, mutta myös uudistuminen, sosiaalisen verkoston löytyminen…
-
Luovuuden ja fantasioinnin ero (Winnicott)
Psykonalyysin klassikko D.G. Winnicottin Play and Reality (1971) tarkastelee luovuutta eräänä leikkimisen synnyttämänä taitona. Lapsi hakeutuu leikkimään tietylle turvalliselle välialueelle, siihen mikä ei ole aivan totta, mutta ei täysin kuvitelmaakaan. Hänellä on lelu, obekti, joka ei myöskään ole aivan totta mutta konkreettisempi kuin kuvitelma. Winnicottin objekti-teoria on erityisen hedelmällinen luovuuden ymmärtämisessä siksi, että hän tekee…
-
Teoksen kokoinen julkisuus
Mitä on teoksen kokoinen julkisuus, ja kuinka sellaisesta voidaan puhua, yleisjulkisuuden ohessa? Michael Werner tekee merkittävän avauksen tähän suuntaan kehitellessään teoriaa siitä, mitä on poeettisesti julkinen. Tässä yhteydessä poeettinen viittaa luovaan ja ei-konventionaaliseen kielenkäyttöön sekä teokseen, joka ilmestyessään avaa oman julkisen alueensa. A public is a space of discourse organized by nothing other than discourse…
-
Ikimetsät tallentuneina satuihin
Eurooppalaisilla ikimetsillä ja Grimmin kokoamilla saduilla on taustanaan yhteinen metsäkulttuuri. Aikana, jolloin metsäalueet olivat äärettömiä ja puut hitaita kaataa, kokemus metsästä oli jotain muuta kuin mitään hyödynnettävissä olevaa. Metsään eksyminen on muinainen kokemus, se aktivoituu kun me eksymme. Siksi, on olemassa kokemuksia joihin metsäomistajalla ei ole pääsyä, paitsi silloin kun hän tajuaa metsästään se, mitä…
-
Pätkätyöläisen nykyhetkessä eläminen ( Berlant)
”Prekatiaatin tulee olle perustavasti affektiivinen luokka” (Berlant) (Teoreettista pohjaa kirjoittavien pätkätyön tekijöiden tilanteen hahmottamiseksi). Prekariaatti on saamassa pätkätöiden lisäksi myös elämäntapaan liittyviä merkityksiä. Laurie Berlant käsittelee tätä luokkana, joka on erityisen altis irrottautumaan työkeskeisestä elämäntavasta, joka joutuu kestämään lähes sietämätöntä epävarmuutta, mutta jonka mahdollisuutta affektiiviseen elämään on vaikea estää, vaikka siihen on pyritty. Alkuperäisessä merkityksessään…
-
Kasvojen ihme ja äärettömyys (Levinas)
Risto Niemi-Pynttäri (27.8.2017) Kasvoihin liittyvä eettinen Toiseus ja Emmanuel Levinasin filosofinen työ asian parissa on jäänyt erilliseksi empiirisen kasvokkaisuuden tutkimuksesta. Levinasin nimeä ei näy Culpaperin ja Bousfieldin tutkimuksista, joissa keskitytään epäkohtaliaisuuteen ja sosiaaliseen kasvojen menetykseen. On olennaista, että mikään muu kuin kasvojen menetyksen uhka, silmille tulemisen ja kasvoille käymisen järkyttävä kokemus kiteytyy nimenomaan kasvoihin, jotka…
-
Väsymysyhteiskunta
”Prometheus-myytti sopii kuvaamaan nykyaikaisen suorituskeskeisen subjektin psyykkistä koneistoa, jossa kaikki valta on yksilöllä, ja joka siksi käy sotaa itseään vastaan. Suorituskeskeinen subjekti, joka viihtyy vapaudessa, on oikeastaan raadeltu kuin Prometheus. Kotka, joka syö jatkuvasti hänen maksaansa, on hänen alter egonsa joka johtaa tätä sotaa. Näin siis Prometheuksen ja kotkan suhde on ihmisen kuluttava suhde itseensä. …
-
Havahtumisia, notaatteja (Peter Handke)
Peter Handke (-42) on kirjoittanut viime vuodet vain kynällä muistikirjoihin. Takana on valtava kirjoituskonetuotanto, romaaneita, runoutta, draamaa ja esseitä. Muistikirjoihin palaaminen on hänellä ennen kaikkea havaintoihin ja huomioihin, sekä lukemiseen ja keskusteluihin liittyvien ajatusten kirjaamista. Hetkistä ja silmänräpäyksellisistä kokemuksista Handke on kirjoittanut aina. Hänen ensimmäinen suomennoksensa Puhtaan kokemisen hetki (1979) viittasi jo tuohon mahdottomaan yritykseen…
-
Kirjoittaminen mieli kädessä
Risto Niemi-Pynttäri (esseeluonnos) Kun mietitään kirjoittamista mielen hallinnan keinona, huomio kiinnittyy siihen, ajattelet kirjoittaessasi, ei siihen minkä tasoista kirjoitusta saat aikaan. Kirjoittaminen hidastaa levotonta mieltä, se on meditaation sukua. Voisi sanoa, että huomio siityy paperista kynään ja käteen joka kirjoittaa. Jos käden ja mielen välille luodaan yhteys, niin kirjoittavan käden pitää olla liikkeessä samalla tavalla…
-
Digitaalinen dementia
Monet verkossa ja näyttöpäätteellä työskentelevät ovat huomanneet, että keskittymiskyky ja muisti kärsii. Mitä minä olinkaan tekemässä, mitä tietoa hakemassa tai mistä asiasta piti kirjoittaa – havahdun useinkin harhautuneena. Hajamielisyys, joka joskus oli professorin karrikatyyri, kuuluu nyt kaikille tietotyöläisille. Digitale demenz, (2012) neurologi Manred Spitzerin bestseller keräsi huomiota varoittamalla siitä, että internet tuhoaa aivomme. Enää emme…
Got any book recommendations?