risto niemi-pynttäri
LUONTO JA HUMANISMI
-
KUVITTELU Lukija uhkaa herpaantua
Sven Birkerts: Changing the Subject, Art and Attention in the Internet Age (2015) Keskittymiskyky on heikentymässä radikaalisti digitaalisen maailmanajan koittaessa, monenlaiset seikat tekevät keskittyneestä lukemisesta mahdotonta. Sven Birkerts – lukemisen aikakauden loppua käsittelevän The Gutenberg Elegies -teoksen kirjoittaja – palaa seuraavassa teoksessa samoihin teemoihin. Birkert pohtii mm. syventyneeseen lukemiseen liittyvän huomiokyvyn heikkenemistä. Changing the Subjekt…
-
Kukka on houkutin
Emmanuele Coccia: The Life of Plants, A Metaphysics of Mixture 2017 Kasvi on paikallaan, siitä puuttuu liike ja toiminta. Harva kasvi on kuitenkaan itseriittoinen, se tarvitsee etäällä olevaa toista elämän jatkumiseen. Hedelmöittyäkseen myös kasvi yhtyy ja sekoittuu jossain kauempana olevaan toiseen. Kukka houkuttelee luokseen, vetää puoleensa ja hankkii näin kosketuksen etäällä olevaan hedelmöittäjään. Eläimet liikkuvat…
-
Logos on siemenessä
Emmanuelle Coccia, The Life of Plants, A Metaphysics of Mixture (2017) Siemen on suunnitelma, jonka tavoitteena on idusta lähtevä kasvu ja lopulta kasvin tuleminen omaksi itsekseen, oman pyrkimyksensä mukaisesti. Kasvi löytää itsensä kunhan on. Kasvi toteuttaa siemenessä olevan ohjelmansa, kuten sanotaan. Tai siemen sisältää kasvin idean, siemenessä on sielu, kuten vanhalla kielellä puhutaan. Se,…
-
Kylmä sää, depressio, kaupunki
Phenomenology of the Winter-City (2016) teoksessa Abraham Akkerman käsittelee filosofisesti ongelmia, joihin moderni kaupunki-konsepti on ajautunut levitessään kylmille ja lumisille alueille. Lähtökohtana on talvisten säätilojen, mentaalihistorian ja kaupunkielämän rinnastaminen. Lähtökohta on selvästi ilmastokriisin fenomenologiaa. Mutta teos ei oikein vastaa otsikkoonsa. Varsinkin jos lukija hakee, kuten minä, analyysiä lumisista kaupungeista. Lähteistö viettää enemmän kohti urbaania mentaalihistoriaa,…
-
Jean-Luc Nancy: Adoraatio
Adoraatiolla on sysäyksensä. Jokin kauneus, joka tarjoutuu lähes huomaamattomana ja useimmiten jääkin huomaamatta. Tuota sysäystä voi ajatella havahtumisena, ihailuun heräämisenä, hetkenä jolloin ihme, ihmettely ja ihailu täyttää mielen. Se on hetki, jolloin kohde ei ole vielä hahmotettu, eikä nimetty – ei millään tavalla haltuun otettu. Sen tietää, mutta siitä ei voi olla varma. Ihmetyksen kohde…
-
Eudaimonia, onnellisuus
Onni on jotain, mitä on vaikea ottaa meiltä pois. ”Me ennakomme hyvän olevan jotain ihmisellä itsellään olevaa, ja häneltä vaikeasti poisotettavaa.” (Aristoteles, Nikh I,5: 27 – 28). Kreikkalaiset osasivat kysyä näitä asioita. Mitä on siis tämä olennainen, minkä ihminen tunnistaa menettäessään sen? Tämä Aristoteleen antama vihje viittaa täysin päinvastaiseen suuntaan kuin onnen tavoitteluun. Tosin tämä…
-
Kasvit, ilma ja ontologia
Emmanuelle Coccia, The Life of Plants, A Metaphysics of Mixture (2017)Referaattia kasveista tehtävää muistikirjaa varten. ”In open air, Ontology of the atmosphere” shap.7 Kasvien fotosynteesin ansiosta maahan on kehittynyt ilmakehä niin, että kiinteällä maalla hengittävät olennot tulivat mahdollisiksi. Vedessä vastaava oli tapahtunut jo aikaisemmin, fotosynteesi on ilmeisesti vedessä kehittynyt elämää tuottava prosessi. Ja Coccian mukaan…
-
Arvokkuus ja antelias uusi talous (Sloterdijk)
”Toinen talous” josta filosofi Peter Sloterdijk on puhunut Saksassa tuo mieleeni jyväskyläläisen yksityisajattelijan, taannoisen Aapo Riihimäen. En tuntenut häntä kovin hyvin. Parissa vauhdikkaassa symposiumissa tapasin tuon tyylikkään, harmaahiuksisen liikemiehen. Hänet tunnettiin Nietzsche -spesialistina, ja liikemiehenä, joka kehitteli yllättäviä talousteoreettisia juttuja. Nyt ymmärrän, että hänen innostuksen lähteensä on sama Nietzscheltä löytyvä ”arvokkuuden ja anteliaisuuden talous”, kuin…
-
Metaoptiikan aika (Sloterdijk)
Ihmisen silmänvaraisten havaintojen tiede ja todellisuus ovat kadonneet jo aikaa sitten. Tilalle tullut objektiivinen tutkimus on siinäkin paljon objektiivien avulla tehtyä silmänvaraisuutta. Objektiivisen tutkimuksen luonne on monoteistinen kuten filosofi Peter Sloterdijk väittää, ja osoittaa kuinka tapahtui siirtymä kristillisestä valo-uskonnosta valistukseen ja teknologiseen tieteeseen. Sloterdijk kutsuu kutsuu teknologista valokeskeisyyttä metaoptiikan ajaksi, Jumalan katseesta on siirrytty optisten…
Got any book recommendations?