Kategoria: uusimmat

Ikimetsät tallentuneina satuihin

Eurooppalaisilla ikimetsillä ja Grimmin kokoamilla saduilla on taustanaan yhteinen metsäkulttuuri. Aikana, jolloin metsäalueet olivat äärettömiä ja puut hitaita kaataa, kokemus metsästä oli jotain muuta kuin mitään hyödynnettävissä olevaa. Metsään eksyminen on muinainen kokemus, se aktivoituu kun me eksymme. Siksi, on olemassa kokemuksia joihin metsäomistajalla ei ole pääsyä, paitsi silloin kun hän tajuaa metsästään se, mitä…
Pätkätyöläisen nykyhetkessä eläminen ( Berlant)

”Prekatiaatin tulee olle perustavasti affektiivinen luokka” (Berlant) (Teoreettista pohjaa kirjoittavien pätkätyön tekijöiden tilanteen hahmottamiseksi). Prekariaatti on saamassa pätkätöiden lisäksi myös elämäntapaan liittyviä merkityksiä. Laurie Berlant käsittelee tätä luokkana, joka on erityisen altis irrottautumaan työkeskeisestä elämäntavasta, joka joutuu kestämään lähes sietämätöntä epävarmuutta, mutta jonka mahdollisuutta affektiiviseen elämään on vaikea estää, vaikka siihen on pyritty. Alkuperäisessä merkityksessään…
Väsymysyhteiskunta

”Prometheus-myytti sopii kuvaamaan nykyaikaisen suorituskeskeisen subjektin psyykkistä koneistoa, jossa kaikki valta on yksilöllä, ja joka siksi käy sotaa itseään vastaan. Suorituskeskeinen subjekti, joka viihtyy vapaudessa, on oikeastaan raadeltu kuin Prometheus. Kotka, joka syö jatkuvasti hänen maksaansa, on hänen alter egonsa joka johtaa tätä sotaa. Näin siis Prometheuksen ja kotkan suhde on ihmisen kuluttava suhde itseensä. …
Havahtumisia, notaatteja (Peter Handke)

Peter Handke (-42) on kirjoittanut viime vuodet vain kynällä muistikirjoihin. Takana on valtava kirjoituskonetuotanto, romaaneita, runoutta, draamaa ja esseitä. Muistikirjoihin palaaminen on hänellä ennen kaikkea havaintoihin ja huomioihin, sekä lukemiseen ja keskusteluihin liittyvien ajatusten kirjaamista. Hetkistä ja silmänräpäyksellisistä kokemuksista Handke on kirjoittanut aina. Hänen ensimmäinen suomennoksensa Puhtaan kokemisen hetki (1979) viittasi jo tuohon mahdottomaan yritykseen…
Kirjoittaminen mieli kädessä

Risto Niemi-Pynttäri (esseeluonnos) Kun mietitään kirjoittamista mielen hallinnan keinona, huomio kiinnittyy siihen, ajattelet kirjoittaessasi, ei siihen minkä tasoista kirjoitusta saat aikaan. Kirjoittaminen hidastaa levotonta mieltä, se on meditaation sukua. Voisi sanoa, että huomio siityy paperista kynään ja käteen joka kirjoittaa. Jos käden ja mielen välille luodaan yhteys, niin kirjoittavan käden pitää olla liikkeessä samalla tavalla…
Digitaalinen dementia

Monet verkossa ja näyttöpäätteellä työskentelevät ovat huomanneet, että keskittymiskyky ja muisti kärsii. Mitä minä olinkaan tekemässä, mitä tietoa hakemassa tai mistä asiasta piti kirjoittaa – havahdun useinkin harhautuneena. Hajamielisyys, joka joskus oli professorin karrikatyyri, kuuluu nyt kaikille tietotyöläisille. Digitale demenz, (2012) neurologi Manred Spitzerin bestseller keräsi huomiota varoittamalla siitä, että internet tuhoaa aivomme. Enää emme…
Omissa mietteissä ja viestittely (Henry James)

On selvää, että henkilökohtaisten mediaviestien vaihto voi olla pinnallista, eikä sananvaihdon ohessa ole mainittavampaa sisäistä dialogia. Emotionaalisesti voimakkaan viestien vaihdon alla on kuitenkin lataus joka ei teksteissä näy, sanoja jotka on parempi olla sanomatta, tunteita jotka kuohuttavat, mutta joita ei ole syytä viestittää. ks Henkilökohtainen media ja omissa mietteissä oleminen. Naisen muotokuvassa (1881) James katsoi…
Vapaus ja virtuositeetti

Kysymys vapaudesta verkon julkisissa tiloissa herättää mielikuvia joko piittaamattomasta vapaudesta tai vapauden katoamisesta. Filosofia tarjoaa kuitenkin pitkään ja huolellisesti kehitellyt käsitteet vapauden mahdollisuuksien työstämiseksi sinne, missä sitä ei näyttäisi olevan. Hannah Arendt What is Freedom -esseessään (1961) perustelee, miksi vapaus kuuluu erityisesti julkisille alueille, ja kuinka vapaus tulee ilmi ennen kaikkea virtuoosimaisen loistavassa sanan käytössä…
Vapaa toiminta ja luovuus (Arendt)

Kysyessään, mitä on vapaa toiminta, Hannah Arendt käsittelee luovuutta taiteen kautta. Esseessään What is Freedom? Arendtin kohteena on poliittisten pyrkimysten ja vapaan toiminnan suhde. Ensiksi hän liittää vapauden luovuuteen, sellaisen ilmi tuomiseen mikä ei vielä ole, mitä tekijäkään ei voi ennalta tietää. Näin voidaan ymmärtää, mitä on luova vapaus, se on yhteydessä spontaaniuteen. ”Freedom, to…