Kategoria: Teoria
-
Luonnon sesongit ja niistä irtoaminen (Marder)
Ihmisen ja kasvien ympäristösuhteen välillä olevista eroista suurin on ehkä maaperä ja suhde vuodenaikoihin. Kasvit ovat luonto, sikäli kun niiden kehitys mukailee keväästä alkavaa rytmiä. Kasvien oikea-aikaisuus kertoo herkkyydestä planetaarisen ajan suhteen. Siemenet eivät idä aina kun ne saavat kosteutta ja lämpöä. Koska siemenen herääminen tapahtuu kuin syntymä, vain kerran, eikä uutta yritystä ole, niihin…
-
Romantiikka, vaeltaminen, mieli ja Wordsworth
Mitä on luonnosta vieraantuminen? Ulkoilmaelämän katoamista, elämää irrallaan vuodenaikojen rytmistä, luonnon kokemista ulkopuolisena ? William Wordsworthin (1770-1850) runous tunnetaan romantiikan ajan vaellusrunoutena. Niiden säkeisiin tallentuivat kävelyretket Englannin järvialueella. Vuoret, niityt ja järvimaisemat ovatkin hänen pitkien, kertovien runojensa kehys, vaihtelevat säätilat ja niiden ytimessä kamppailu luotoyhteyden menettämistä vastaan. Wordsworthin kokemus luonnossa on nykyään hieman tuttu ja…
-
Kasvien filosofia ja Heidegger
Paljon on käsitelty Martin Heideggerin poliittista sekaantumista natsisaksan ideologiaan. Hänen ympäristöfilosofiastaan löytyy jälkiä romanttisesta orgaanisuusperiaatteesta, josta voidaan vetää joitain yhteyksiä Blut und Boden ideologiaan. Käsitys, että ihmisen ajattelu ja taide olisi syntyisin kotoisesta maaperästä, ekologisesta systeemistään, on tämän mallin nykyversio. Mutta Heideggerille kotiseutu ja maaperä ovat elämäntavan kysymyksiä – ajattelu ja taide eivät kuitenkaan ole…
-
Logos on siemenessä
Emmanuelle Coccia, The Life of Plants, A Metaphysics of Mixture (2017) Siemen on suunnitelma, jonka tavoitteena on idusta lähtevä kasvu ja lopulta kasvin tuleminen omaksi itsekseen, oman pyrkimyksensä mukaisesti. Kasvi löytää itsensä kunhan on. Kasvi toteuttaa siemenessä olevan ohjelmansa, kuten sanotaan. Tai siemen sisältää kasvin idean, siemenessä on sielu, kuten vanhalla kielellä puhutaan. Se,…
-
Kylmä sää, depressio, kaupunki
Phenomenology of the Winter-City (2016) teoksessa Abraham Akkerman käsittelee filosofisesti ongelmia, joihin moderni kaupunki-konsepti on ajautunut levitessään kylmille ja lumisille alueille. Lähtökohtana on talvisten säätilojen, mentaalihistorian ja kaupunkielämän rinnastaminen. Lähtökohta on selvästi ilmastokriisin fenomenologiaa. Mutta teos ei oikein vastaa otsikkoonsa. Varsinkin jos lukija hakee, kuten minä, analyysiä lumisista kaupungeista. Lähteistö viettää enemmän kohti urbaania mentaalihistoriaa,…
-
Ylistys on konsensuksen vahvistus
Ylistys, gloria ja valta kuuluvat yhteen. Poliittiset uudenvuoden katsaukset ovat usein tyyliltään ylistyksiä. Vaikka ylistys on kristinuskon perua varsinaisesti se toimii vasta politiikassa. Jumalan ylistys kirkossa on hänen valtansa vahvistusta. Myös modernina aikana vallan merkit ovat yleensä kätkössä, eivätkä ne nykyajan rituaaleissakaan ilmene kuin peitetysti. Silti rituaalit ovat usein rutiinimaiselta vaikuttavia vallan osoituksia. Myös ylistys…
-
Gloria, mielenrauha ja valta (Agamben)
En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan, mä etsin taivaan valoa… ja mieltä jaloa …. jumalan sanan valoa ….niin köyhän niin kuin rikkaankin … jos sieluin kirkastuu… Avainsanat tuossa Sylvian joululaulussa asettavat vastakkain ulkoisen ja sisäisen kirkkauden. Tuon laulun ydinsanoista koostuu kuitenkin kokonaisuus ja sommitelma sille mistä asiassa on kyse, kun tarkastellaan hieman perusteellisemmin teologiaa,…
-
Luovuuden ja fantasioinnin ero (Winnicott)
Psykonalyysin klassikko D.G. Winnicottin Play and Reality (1971) tarkastelee luovuutta eräänä leikkimisen synnyttämänä taitona. Lapsi hakeutuu leikkimään tietylle turvalliselle välialueelle, siihen mikä ei ole aivan totta, mutta ei täysin kuvitelmaakaan. Hänellä on lelu, obekti, joka ei myöskään ole aivan totta mutta konkreettisempi kuin kuvitelma. Winnicottin objekti-teoria on erityisen hedelmällinen luovuuden ymmärtämisessä siksi, että hän tekee…
-
Vapaus ja virtuositeetti
Kysymys vapaudesta verkon julkisissa tiloissa herättää mielikuvia joko piittaamattomasta vapaudesta tai vapauden katoamisesta. Filosofia tarjoaa kuitenkin pitkään ja huolellisesti kehitellyt käsitteet vapauden mahdollisuuksien työstämiseksi sinne, missä sitä ei näyttäisi olevan. Hannah Arendt What is Freedom -esseessään (1961) perustelee, miksi vapaus kuuluu erityisesti julkisille alueille, ja kuinka vapaus tulee ilmi ennen kaikkea virtuoosimaisen loistavassa sanan käytössä…
-
Julkinen, ilmenevä, öffentlich, Arendt
Termi “julkinen” viittaa kahteen toisiaan lähellä olevaan ilmiöön, jotka eivät kuitenkaan ole täysin samoja. Ensinnäkin kaikki julkisuudesa esiintyvä on jokaisen nähtävissä ja kuultavissa eli sillä on suurin mahdollinen julkisuus. Ihmisille julkinen näyttäytyminen – jokin mikä on sekä muiden että itsemme nähtävissä ja kuultavissa – muodostaa todellisuuden. Hannah Arendt, Vita Activa Public -termissä on käännöksen ongelmia:…