Kategoria: Luonto

Suru, toipuminen ja pienvesistö

Viivasuoran ojan muuttaminen ja ennallistaminen mutkittelevaksi puroksi on tietysti teko veden ja vesielämän puolesta. Vielä enemmän näitä tekoja tehtäisiin, jos niihin voisi samalla liittää voimakkaita tunteita. Muisto, suru, rakkauden osoitus. Ben Goldsmith menetti onnettomuudessa tyttärensä ja ajautui kriisiin, kunnes löysi lohtua puron ja lampien ennallistamisesta. Onnettomuus oli sattunut heidän kesäasuntonsa pihassa. Ja vaikka asunnolle meneminen…
Maasto ja aistillinen geografia

Risto Niemi-Pynttäri – 25.8.2022 ”Aistiminen ja maasto” on sopiva termipari, joiden myötä voi ajatella luontoa ja kirjoittamista. Se eroaa sopivasti ympäristöestetiikasta, koska kirjoittaminen ei ole parhaimmillaan maisemia kuvatessaan. Referoin seuraavassa Sten Pultz Moslundin teosta Literatures sensuous geography (2015) joka kuuluu humanistisen geografian alaan. Moslund puhuu ympäristön sijaa paikoista (places) ja teoreettisemmin topoksista. Maisemaan luotu katse…
Kun Orwell istuttaa puun 1936

by Risto Niemi-Pynttäri 1.Puut edustavat jatkuvuutta. Tarkkaan ottaen puun istuttaminen viittaa ihmiselämän ylittävään ajalliseen jatkuvuuteen. Kuten Rebecca Solnit kiroittaa, kyse on ihmiselämän ylittävästä ajasta. Puu edustaa aikaa, joka jatkuu vielä kun puun istuttanut ihminen on poissa. “On olemassa etruskien käyttämä sana, saeculum, joka kuvaa vanhimman läsnäolijan elinaikaa, joskus se on arvioitu noin sadaksi vuodeksi. Väljästi…
Vita Sackville-West ja the Garden (1946)

Matkustajat ajattelevat usein Virginia Woolfia vieraillessaan Englannin Kentissä, Sissinghurstin puutarhassa. Syksyn vieraille puutarhaa hoitaneesta Vita Sackville-Westistä, näytetään rakettimaisena loistava Red Hot Poker. Hänen The Garden -runoelmassa Red hot poker kuvataan harlekiinimaiseksi outoudeksi, josta harva pitää: ”A harlequin that some may overlook”. Kyseessä on soihtulilja eli rakettikukka, oranssista punaiseen muuttuva väripommi. Sen ulkonäössä on harlekiinin pellehuumoria.…
Puiden internet vai taistelu elintilasta (metaforisia harhoja molemmat)

Suzanne Simard: Finding the Mother Tree: Discovering the Wisdom of the Forest, 2021. Tieto siitä, miten puiden juuristot ovat suhteissa toisiinsa sienirihmastojen avulla, vertautui internettiin sattumalta ja sanaleikin myötä. Nature-lehden toimittaja keksi vuonna 1997 otsikon artikkelille, joka käsitteli metsämaassa tapahtuvaa puiden vuorovaikutusta. Otsikossa oli sanaleikki Wood-wide-web. Sittemmin maailmankuuluksi tullut metsäekologi Suzanne Simard oli käsitellyt tuossa…
Wohllebenin oivaltava puhe puiden kyvystä aistia (ja kiusallinen puiden inhimillistäminen)

Peter Wohlleben on se saksalainen, joka puhuu puiden kyvystä aistia ja kommunikoida. Puiden salainen elämä (2016) oli globaali bestseller, jossa puiden elämää inhimillistetään, jossa käytetään huomattavan paljon antropomorfisia ilmaisuja. Hieman tarkemmin Wohllebeniä lukiessa huomaa pian, että kyseessä on retorinen strategia. Hän tukeutuu tieteeseen, biologiseen metsäntutkimukseen, erityisesti sen käänteeseen, jonka mukaan puusto ei vain kilpaile keskenään,…
Luonnon sesongit ja niistä irtoaminen (Marder)

Ihmisen ja kasvien ympäristösuhteen välillä olevista eroista suurin on ehkä maaperä ja suhde vuodenaikoihin. Kasvit ovat luonto, sikäli kun niiden kehitys mukailee keväästä alkavaa rytmiä. Kasvien oikea-aikaisuus kertoo herkkyydestä planetaarisen ajan suhteen. Siemenet eivät idä aina kun ne saavat kosteutta ja lämpöä. Koska siemenen herääminen tapahtuu kuin syntymä, vain kerran, eikä uutta yritystä ole, niihin…
Autiotalojen avaaminen eläimille

Villieläimet maaseudun autiotaloissa? Seitsemisen vuotta sitten Kai Fagerströmin valokuvat hätkähdyttivät: kun asumus kylmenee, sinne saattaa asettua näätä tai kettu. Kyllä. Minäkin tiedän metsäkämpän, jonka alla on asunut niin monta kettupolvea, että paikka tuntuu jo kuuluvan niille. Voidaanko tyhjiä taloja, navettoja ja latoja muuttaa sellaisiksi, joihin moninaiset eläimet voivat asettua. Peloton ja utelias suhtautuminen siihen, mikä…
Universaali hengitys, jota kasvit opettavat

Hengittäminen, se että keuhkot saavat ilmaa, oli seikka joka sai filosofi Michael Marderin ajattelemaan kasveja. Niitä, jotka ovat erittäneet sen hapen, jota tarvitsemme. Onko siis filosofialla annettavana olennainen henkäys vegetaarisen olemisen ymmärtämiseen? Marder puhuu hengityksestä, koska me jaamme maailmaa ja elämme hengittämällä kuten kasvitkin. Venäläissyntyinen Michael Marder oli lapsena allergikko, ja keväinen siitepöly merkitsi hänelle…