Miksi Herodekset vainoavat juuri varhaisnuoria

Herodes tapatti kaikki kiinni saadut poikalapset, varmuuden vuoksi. Hänen oman valtansa uhkaajan oli ennustettu olevan juuri tässä polvessa. On puhuttu massateloituksista, eräänlaisesta lasten holokaustista.. Mutta entä nämä herodekset, jotka ovat onnistuneet viemään nyt nuorilta tulevaisuuden ?

Lueskelin kansantarinoita Karjalasta Ne ovat ortodoksisia ja niissä puhutaan Kiesuksesta tai Spuassusta. Eräässä Herodeksen vainosta kertovassa legendassa Kiesuksen sanottiin olleen viistoistavuotias.

Siinä on jotain osuvaa. Sillä eikö yleinen suhtautuminen noin 15 v. poikiin muistutakin Herodeksen poikavihaa. Verkkoherodekset, viranomaisherodekset, kouluherodekset, ja kauppaketjujen herodekset vainoavat nimenomaan murrosikäisiä kaikkialla missä häkevät heitä. Naispuolinen sisäministerikin tuntuu Herodekselta. Nyt kun alaikäisten tekemät rikokset ovat lisääntyneet – Herodekset ovat vaatimassa kovennettua kuria ja rangaistuksia.

Monet just sen ikäiset nuoret ovat tottuneet jo olemaan lainsuojattomia. Kaupoissa heitä kytätään varkaina, koulussa epäillään pinnauksesta ja lunttauksesta, kotona epäillään sitä, mitä he känyköillään puuhaavat. Juuri ennen ripille pääsyä he ovat siis pahimmillaan. Ja koska heihin suhtaudutaan rikollisina, he iskevät takaisin.

Legendoissa ei ole uskonnollista puhdasoppisuutta, ja tarinoiden osuvuus perustuukin johonkin muuhun. Vuonna 1934 Aunuksessa ylös merkityssä legendassa Spoassu oli 15 -vuotias, kun Herodeksen epäily tämän ikäisiin heräsi – niin Maria lähti lastaan piilottelemaan. Sotajoukko kintereillään Maria ja poika pakenivat taloon. Marian silmiin pisti se, että siellä oli iso uuni kuumana leipomista varten.

-Katsokaa minä panen poikani uuniin. En anna teidän tappaa, itse tapan.

”Siellä se oli hyvin kuumilla hiilillä poika, ja uunin eteen pannaan rauta. Siellä paistuu kuoliaaksi poika. Poika oli uunissa kolme vuorokautta, ja vartijat olivat vahtimassa, ettei Maria ota sitä pois. Kolmantena päivänä otettiin rauta pois uunin edestä. Uuni avattiin – sinne oli kasvanut vihreä niitty, heinikkoinen, ja kaikenlaisia kukkia oli kasvanut lapsen ympärille! Ja lapsi leikki siellä kukilla. Siellä olivat myös kaikenlaiset marjat ja puiden hedelmät, niillä hän oli leikkinyt ja niillä elänyt.”
(Legendat, kansankertomuksia Suomesta ja Karjalasta 1981).

”Siellä se oli hyvin kuumilla hiilillä poika, ja uunin eteen pannaan rauta. Siellä paistuu kuoliaaksi poika. Poika oli uunissa kolme vuorokautta, ja vartijat olivat vahtimassa, ettei Maria ota sitä pois. Kolmantena päivänä otettiin rauta pois uunin edestä. Uuni avattiin – sinne oli kasvanut vihreä niitty, heinikkoinen, ja kaikenlaisia kukkia oli kasvanut lapsen ympärille! Ja lapsi leikki siellä kukilla. Siellä olivat myös kaikenlaiset marjat ja puiden hedelmät, niillä hän oli leikkinyt ja niillä elänyt.”
(Legendat, kansankertomuksia Suomesta ja Karjalasta 1981).

Tästä legendassa on enteellisyyttä: aikanaan haudasta nouseva Kiesus ikään kuin harjoittelee tulevaa heräämistään. Muutakin symboliikkaa tarinasta löytyy: Uunissa liha kypsyy, mutta lapsi ei vahingoitu.

Paha ei häneen pysty, hän on hyvä, juuri sellainen kuin monet vanhemmat tietävät lapsensa olevan. Mutta miksi legendan äiti Maria esiintyy pahana lapsen tappajana ? Työtää omansa uuniin. Ottaa syyn kantaakseen Herodeksen kätyreiden silmissä. Mutta ei suostu avaamaan uunia, eikä anna lastaan tappajille.

Tarinassa tuntuu olevan tärkeää se, kuinka vanhemmat tuntevat lapsensa hyvät puolet paremmin kuin Herodeksen sotilaat tai hänen modernit kätyrinsä.

RISTO NIEMI-PYNTTÄRI
Joulun aika on kiinnostava näyteikkuna, eräänlainen seimiasetelma, josta voi edetä kliseisen pinnan taakse, joulukonventoiden juurille.

Kirjoitan uskontokriittisesti, en halua ylistää Herraa. Silti uskon, että jotain ylistämisen arvoista nousee, ja hyvää tulee ylistämällä vahvistaa. Mutta päinvastainen uhkaa, ja suurten kriisien sattuessa tietämättömyys ja myös uskonvarmuus voi synnyttää herodeksia.